perjantai 21. joulukuuta 2012

Joulukauppa ja Adam Smith



Ennen rahaa kauppa perustui tavaroiden vaihtoon, mutta rahan keksiminen hävitti vaihtokaupan. Rahan keksimisen jälkeen ihminen saattoi lähteä ostamaan toisten valmistamia tavaroita. Emme elä enää omavaraisuudessa, vaan olemme erikoistuneet kukin omilla tahoillamme tuottamaan asioita toisille. Elintarviketeollisuuden äiti on erikoistunut tekemään lanttulaatikkoa ja minä puolestani olen erikoistunut tarjoamaan kirjastopalvelua työssäni. Siksipä meidänkin perheen jouluruoat tekee jonkin toisen perheen äiti jossakin tuotantolaitoksessa ja me ostamme joulupöydän antimet rahalla marketista.

Adam Smithin mukaan ihminen on kauppaa käyvä eläin.  Viime viikkoina tämä eläin onkin vaihtanut rahaa tavaraan kiivaaseen tahtiin. Muiden tuottamia hyödykkeitä tarvitaan, vaikka rahaa ei tällä hetkellä olisikaan. Joulukauppa käy kuumana vielä pari päivää ja Visaa vingutetaan. Kun katsoo markettien parkkipaikkojen automerta ja tungeksii kauppojen ruuhkissa, on vaikeata uskoa, että elämme niin huonossa taloustilanteessa kuin meille TV-uutisissa uskotellaan.

Smith oletti myös, että ihminen on luonnostaan osittain hyväntahtoinen ja osittain omaa etuaan tavoitteleva.  Tuo hyväntahtoisuus sopii oikein hyvin Joulun aikaan, jolloin tärkeätä pitäisi olla antamisen ilon. Mutta Smith oli kuitenkin sitä mieltä, että oman edun tavoittelu on hallitsevampi ominaisuus. Mielestäni joululahjojen antamisessa ja saamisessa tullaankin lähemmäksi hyödykkeiden vaihdantaa. Jouluaattoiltana kuusen ympärillä ei enää raha vaihdu tavaraan, vaan vaihto tapahtuu paketti paketista -periaatteella – toivon mukaan. Luulenpa, että yksikön hyväntahtoisuus ja antamisen ilo tyrehtyy, jos itse on ostanut lahjoja muille eikä itse saakaan yhtään pakettia.

Joulukaupan markkinahuumassa olemme aika lähellä Smithin ajatusmaailmaa omaa etua tavoittelevista yksilöistä. Näkymättömät kädet heiluvat kiivaasti taustalla ja kassakoneet kilahtelevat iloisesti. Toivon mukaan tämä on hyödyksi yhteiskunnalle ja siten meille kaikille. Saadaan talouden käyrät nousemaan enemmän kuin se ennustettu 0,5 % ensi vuonna.

Hyvää Joulua – vietitpä sitä sitten kaupallisesti tai perinteisesti!

1 kommentti:

  1. Mulla siihen, että olen valinnut kirjastoalan työkseni, on vaikuttanut paljon se, että teen työtä mistä muut pääsevät hyötymään ilman rahaa. Jos tarkkoja ollaan, niin meidän kaikkien veroeuroillahan tämä kustannetaan, eikä tämä mitään ilmaista palvelua ole, mutta käyttäjille, kävijöille, asiakkaille, kirjaston käyttö on suurimmaksi osaksi maksutonta.

    Mulle on todella tärkeää se, että ihan kenellä tahansa on varaa tulla kirjastoon lainaamaan luettavaa tai katsottavaa, osallistumaan tapahtumiin, pelaamaan konsolipelejä, käyttämään tietokonetta tai vaikka soittamaan flyygeliä. Se on ihan mahtavaa! Kirjastopalveluissa raha ei välttämättä vaihda omistajaa (toki maksullisuuttakin tietysti on, esim. varaukset, mutta siitäkin pitäisi mielestäni luopua, mutta se onkin jo ihan toinen juttu...), siinä on minulle motivaatiota tehdä tätä työtä. Voin palvella asiakkaita monin tavoin, etsiä heille materiaalia, keskustella heidän kanssaan, tarjota teetä ja kakkua lukupiirissä, eikä heidän tarvitse maksaa siitä mitään. Tykkään.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.