Vapaus

Platonin poliittinen filosofia perustui Sokrateen ajatteluun, jossa keskeisin kysymys oli kysymys hyvästä elämästä. Suomi mahdollistaa meille sikäli hyvän elämän, että olemme vapaita. Minkälainen olisi ihannevaltio tai ihannehallinto? Siihen on varmaan suunnilleen yhtä monta vastausta kun on meitä ihmisiäkin.

Yhteiskuntamme on järjestäytynyt, koska meillä on lait, jotka määräävät toimintaa. Kun toimimme lakien mukaan, olemme vapaita. Meillä on oikeus kouluttaa itseämme ja sitä kautta oppia ymmärtämään asioita paremmin. Sokrateen mukaan ihminen ei tee pahaa tieten tahtoen, vaan virheet johtuvat vääristä käsityksistä. Tänä päivänä tämä ei taida pitää paikkaansa. Rikolliset ja varsinkin useimmat väkivaltarikolliset ymmärtävät varmasti mitä ovat tekemässä. Heistä useimmat ovat tosin vähemmän kouluttautuneita, mutta yhtälailla rikoksia tehtailee korkean koulutuksen saaneet ihmiset. Yhteiskuntarauha pysyy yllä lakien avulla.

Toisaalta olemme tarkasti valvottuja, vaikka olemme vapaita. Olemme olemassa monenlaisissa rekistereissä, jokaisella on oltava virallinen osoite. Usean eri kanavan kautta meistä jää jälki, missä liikumme ja mitä teemme. Onko se vapautta? Olennaista kai kuitenkin on, että meitä hallitaan oikeudenmukaisesti ja hyvin.

Meillä on olemassa myös yhteiskuntaluokat, jotka luokittelevat ihmisten tiettyyn kastiin.  Kastijako on ollut aina olemassa, mutta ihmiset eivät ole aina olleet vapaita. Vapaus on varmasti yksi niistä asioista, jota emme ymmärrä ennen kuin se meiltä riistetään. Vapaus on ylellisyys, jonka puutteen käsittää konkreettisesti sitten kun sen on menettänyt. Pystymme kyllä lukemaan vaikkapa muiden maiden sodista, ihmisten vapauden rajoittamisesta, mutta emme ymmärrä ihmisten ahdinkoa täysin, koska olemme itse vapaita. Onneksi omat sotiemme veteraanit ovat tehneet työllä ja tuskalla meistä vapaita.