keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Kehruu-Jennyn ääreltä äänestyskoppiin


Katselin tässä joulunpyhinä englantilaista 1800-luvun lopun kartanokulttuuria käsittelevää tv-ohjelmaa ja mieltäni hämmästytti erityisesti se seikka, että äänioikeus perustui tuolloin Isossa-Britanniassa täysin mieskansalaisen taloudelliseen asemaan, eikä esimerkiksi kartanoissa työskentelevillä miehillä ollut vielä tuolloinkaan äänioikeutta vaaleissa, naisista tietysti puhumattakaan.  Euroopan tilannetta voi hyvin verrata Yhdysvaltoihin, jossa äänioikeus oli liberalisoitu siten, että kaikki valkoiset miehet saivat äänioikeuden jo vuoteen 1850 mennessä. Konservatiivinen hallinto piti luonnollisesti Iso-Britannian kasvavaa palkkatyöläisten (palvelusväki ja teollisuustyöläiset) joukkoa vapausvaatimuksineen uhkana omalle vallalleen. Mielestäni on järisyttävää kuinka lyhyen aikaa olemmekaan päässeet nauttimaan sellaisista vapauksista kuten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus!

Aatehistorian luennolta jäin miettimään erityisesti teollistumista, Kehruu-Jennyä ja naisten asemaa. 1700-luvun lopun teollinen vallankumous keksintöineen edisti paradoksaalisesti työväestön vapautumista, vaikka aluksi työolot ja palkkaus olivatkin surkeita. Naiset tulivat ryminällä mukaan yhteiskuntaan päästessään/joutuessaan kehruukoneiden eli Kehruu-Jennyjen ääreen. Teollisuudessa työskentelevät naiset murtautuivat ulos kodin taikapiiristä ja alkoivat saada työstään palkkatuloja – naisten vapaus ja itsenäisyys lisääntyivät väistämättä. On kiehtovaa ajatella, miltä on tuntunut saada ”omaa rahaa” ensimmäisen kerran käyttöönsä! Menivätkö rahat perheen päälle vai yhtiön kauppaan? Varmaan ainakin naimattomat työläisnaiset olivat ensimmäisiä nykyaikaisia kuluttajia, jotka pistivät rahaansa muuhun kuin välttämättömyyshyödykkeisiin – kankaisiin, hattuihin ja asusteisiin, sieltä se siis alkoi ja tästä varmaan porvaristo puoteineenkin ilahtui! Paitsi kohti taloudellista vapautta, naiset alkoivat tavoitella myös yhteiskunnallista asemaa esimerkiksi äänioikeuspyrkimysten muodossa.

Myös yhteiskuntafilosofia alkoi tunnustaa naisen aseman oikeutuksen.  Utilitaristinen John Stuart Mill vaati teoksessaan 1869 ilmestyneessä teoksessaan Naisten alistaminen, että ihmisen, rodun kuin hänen sukupuolensakaan ei tullut lisätä kuin vähentääkään hänen yhteiskunnallisia oikeuksiaan kuin velvollisuuksiakaan. Millin mukaan tämän periaatteen tuli koskea sekä oikeutta koulutukseen, ammatteihin ja julkisiin tehtäviin että puolisoiden asemaa avioliitossa.  Näin radikaalia ajattelua syntyi todellakin viktoriaanisen ajan Britanniassa, ja siitä olen tietenkin naisena ja ihmisenä onnellinen! 1800 - luvun suuret murrokset kuten teollistuminen, kaupungistuminen ja työväestön aseman kohentuminen merkitsivät erityisesti meille naisille tietä kohti todellista (so. yhteiskunnallista, taloudellista ja sosiaalista) vapautta – juu, tunnustan olen feministi! :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.