Katselin tässä joulunpyhinä englantilaista 1800-luvun lopun
kartanokulttuuria käsittelevää tv-ohjelmaa ja mieltäni hämmästytti erityisesti
se seikka, että äänioikeus perustui tuolloin Isossa-Britanniassa täysin
mieskansalaisen taloudelliseen asemaan, eikä esimerkiksi kartanoissa
työskentelevillä miehillä ollut vielä tuolloinkaan äänioikeutta vaaleissa,
naisista tietysti puhumattakaan. Euroopan
tilannetta voi hyvin verrata Yhdysvaltoihin, jossa äänioikeus oli liberalisoitu
siten, että kaikki valkoiset miehet saivat äänioikeuden jo vuoteen 1850 mennessä.
Konservatiivinen hallinto piti luonnollisesti Iso-Britannian kasvavaa palkkatyöläisten
(palvelusväki ja teollisuustyöläiset) joukkoa vapausvaatimuksineen uhkana
omalle vallalleen. Mielestäni on järisyttävää kuinka lyhyen aikaa olemmekaan
päässeet nauttimaan sellaisista vapauksista kuten yleinen ja yhtäläinen
äänioikeus!
Aatehistorian luennolta jäin miettimään erityisesti
teollistumista, Kehruu-Jennyä ja naisten asemaa. 1700-luvun lopun teollinen
vallankumous keksintöineen edisti paradoksaalisesti työväestön vapautumista,
vaikka aluksi työolot ja palkkaus olivatkin surkeita. Naiset tulivat ryminällä
mukaan yhteiskuntaan päästessään/joutuessaan kehruukoneiden eli Kehruu-Jennyjen
ääreen. Teollisuudessa työskentelevät naiset murtautuivat ulos kodin taikapiiristä
ja alkoivat saada työstään palkkatuloja – naisten vapaus ja itsenäisyys
lisääntyivät väistämättä. On kiehtovaa ajatella, miltä on tuntunut saada ”omaa
rahaa” ensimmäisen kerran käyttöönsä! Menivätkö rahat perheen päälle vai yhtiön
kauppaan? Varmaan ainakin naimattomat työläisnaiset olivat ensimmäisiä nykyaikaisia
kuluttajia, jotka pistivät rahaansa muuhun kuin välttämättömyyshyödykkeisiin –
kankaisiin, hattuihin ja asusteisiin, sieltä se siis alkoi ja tästä varmaan
porvaristo puoteineenkin ilahtui! Paitsi kohti taloudellista vapautta, naiset
alkoivat tavoitella myös yhteiskunnallista asemaa esimerkiksi
äänioikeuspyrkimysten muodossa.
Myös yhteiskuntafilosofia alkoi tunnustaa naisen aseman
oikeutuksen. Utilitaristinen John Stuart
Mill vaati teoksessaan 1869 ilmestyneessä teoksessaan Naisten alistaminen, että
ihmisen, rodun kuin hänen sukupuolensakaan ei tullut lisätä kuin vähentääkään
hänen yhteiskunnallisia oikeuksiaan kuin velvollisuuksiakaan. Millin mukaan
tämän periaatteen tuli koskea sekä oikeutta koulutukseen, ammatteihin ja
julkisiin tehtäviin että puolisoiden asemaa avioliitossa. Näin radikaalia ajattelua syntyi todellakin viktoriaanisen
ajan Britanniassa, ja siitä olen tietenkin naisena ja ihmisenä onnellinen! 1800
- luvun suuret murrokset kuten teollistuminen, kaupungistuminen ja työväestön
aseman kohentuminen merkitsivät erityisesti meille naisille tietä kohti
todellista (so. yhteiskunnallista, taloudellista ja sosiaalista) vapautta –
juu, tunnustan olen feministi! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.