Lueskeltuani
aatehistorian slidejä, jäin miettimään omaa valtionuskontomme luterilaisuutta ja
erityisesti alkukristillisyyttä, vaikka eipä tämä tainnut kurssin listoilla
olla. Silti… Mikä oli se tilanne, jossa oli tilaus kristinuskolle?
Roomalaiset
hallitsivat Pohjois-Afrikassa, valtaosassa Eurooppaa sekä Lähi-idässä. Käytiin
kauppaa, oli vaurautta ja mikä tärkeää, rauhallista. Lisäksi tällä suurella alueella
tuli toimeen joko latinalla tai kreikalla. Rooman vanha uskonto oli
rappeutunut. Idässä ajatus jumalallisesta hallitsijasta oli yleinen ja Julius
Caesarista lähtien Rooman hallitsijat hyödynsivätkin tätä toimissaan. Paitsi
keisaria, palvottiin myös roomalaisten vanhoja jumalia hämmentäen samaan
soppaan vielä jumaltarustot, myytit ja ties mitkä sadut. Kuka tahansa
ajattelija oli ”muodikkaasti” jumalainen. Kansan mysteeriuskonnot törmäsivät erilaisiin
filosofisiin suuntauksiin.
Joskus
4 eaa. syntyi mies, joka loi niin kovan brändin, että se vaikuttaa laajalti edelleen.
Juutalaisten oppisuuntien ”keskeltä” nousi kiertelevä, karismaattinen kaveri,
joka rikkoi aikansa uskonnollisia ja yhteiskunnallisia tabuja. Hän söi yhdessä
roomalaisten apureina pidettyjen veronkerääjien kanssa, keskusteli ja vietti
aikaa prostituoitujen kanssa ja kosketti spitaalista – hän hyväksyi
yhteiskunnan hylkiöt. Mitä ilmeisimmin miehen opetukset ja niiden mukainen käytös
vastasi ihmisten tarpeisiin. Keiden ihmisten? Köyhien ja sorrettujen vai ihanko
kaikkien? Ainakin köyhät ja sorretut halusivat vapautua sorrosta ja kohtalon
voimista. He myös etsivät helpotusta vaivoihin ja puutteeseen.
Mutta
eihän tuollainen voi yksin kantaa 2000 vuoden päähän tähän päivään. Mikä tässä
on se pointti? Onko se usko yhteen,
ihmisiä rakastavaan Jumalaan ja lupaus kuolemanjälkeisestä elämästä? Onko se
miehen tasa-arvon sanoma, kristittyjen keskinäinen huolenpito ja rakkaus? Onko
se innokas lähetystyö? Mieshän sanoi ”menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni…!”
Vai onko tässä takana jotain muuta? Heräsikö mies kuolleista – sekö
hämmästytti, ihmetytti, pelotti ja sai kenties uskomaan?
Aluksi miehen kuoleman
jälkeen hänen seuraajansa olivat peloissaan ja piilottelivat, mutta astuivat
sitten esiin ja saarnasivat tappouhkauksista riippumatta. Edelleen heitä
vainottiin, jolloin olisi luullut, että viimeistään silloin takki olisi
kääntynyt – ja varmaan osalta kääntyikin. Osa ei luopunut uskostaan silti. Kummallinen
juttu – todella kummallinen…
Voi kun ymmärtäisin ihmisten uskoa tyhjään. Kaikkien uskontojen nimissä on tapettu ihmisiä. Tekopyhät kristityt ovat yhdet pahimmista tappajista. Ristiretkien eli käytännössä ryöstö- ja murharetkien aikana tapettiin eri arvioiden mukaan miljoonasta yhdeksään miljoonaan ihmistä. Suurimmissa luvuissa on varmaankin mukana myös nälkään ja tauteihin kuolleet.
VastaaPoistaJa sama paska jatkuu nykyäänkin. Aina riittää ääriuskovia, jotka kuvittelevat oikeudekseen tappaa "vääräuskoiset", vaikka omat ns. pyhät kirjoitukset eivät tappamista hyväksyisikään. Uskonto on hyvä tekosyy. Uskonnon nimissä voi tehdä mitä vain.
-suvi