maanantai 10. joulukuuta 2012

Ateenlaista voimaa

On huikeaa palauttaa mieleen antiikin kreikkalaisten filosofien – Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen vaikutus koko länsimaisen aatehistorian kehitykseen. Heidän vaikutuksensa on kiistämätön niin tieteessä kuin yhteiskuntafilosofiasakin. Tuo lyhyt ajanjakso n. 430-320 eaa mullisti käsityksemme myös itsestämme ajattelevina olentoina ja yhteiskunnan jäseninä.

Sokrates loi kysymyksillään ja kyseenalaistamiselleen pohjan tieteelliselle ajattelulle – on tärkeää perustella väitteensä ja myöntää tietämättömyytensä silloin kun asioiden tilaa ei tiedetä. Sokrates haastoi ympärillään olevat ja villitsi nuorisoa! Häntä arvostettiin, mutta myös arvosteltiin yhteiskunnallisesti vaarallisena henkilönä, sillä myös valtaapitävät ja ajan merkkihenkilöt saivat osansa kriittisistä kysymyksistä. Hänen luoma dialoginen menetelmä on tieteellisen maailmankuvan perusrakenteita edelleenkin. Sokrates tuomittiin viimein kuolemaan. Ennen tuomiota hän piti puolustuspuheen, josta on Platonin muistiinmerkitsemänä tullut maailmankirjallisuuden tunnetumpia tuotteita. Sokrates lopetti puheen lauseeseen: ” Mutta onhan jo aika poistua täältä minun mennäkseni kuolemaan, teidän jatkaaksenne elämää. Kummatko meistä käyvät parempaa kohtaloa kohti, on salattu jokaiselta lukuun ottamatta jumalaa.”

Sokrateen oppilas Platon perusti filosofikoulun Ateenan Akatemian, joka oli yksi järjestäytyneimmistä oppilaitoksista länsimaissa ja loi samalla mallin yliopistoille. Platon luoma yhteiskuntafilosofia lähti ajatuksesta, jonka mukaan rauha ja sopusointu vallitsevat yhteiskunnassa silloin, kun sitä johtavat valistuneet filosofit. Platonia on kritisoitu siitä, että hänen ihannevaltiossaan vallitsee tyrannia tai diktatuuri. Oikeastaan ajatus valistuneesta itsevaltiaasta on juuri Platonilta ja voidaan ajatella, että sellaiset aatteet kuten marxismi ja fasismi ovat saaneet osan vaikutteistaan häneltä. Platonin luomaa ideaoppia voidaan kiistatta pitää länsimaisen filosofian keskeisenä ajatuksena, jonka hän esitteli luolavertauksellaan teoksessaan Valtio. Platon uskoi, että aineellisten asioiden takana on ideoiden maailma. Nämä ideat olivat hänen mukaansa muuttumattomia ja täydellisiä ja ne olivat käsitettävissä älyllä ja ymmärryksellä, joka ei sisällä aistinvaraista tietoa tai mielikuvitusta. Platonin dualistinen filosofia on vaikuttanut koko länsimaisen filosofian kehitykseen.

Omaksi lempifilosofikseni tunnistan näin kirjastolaisena Platonin aikalaisen ja oppilaan Aristoteleen, jota voidaan pitää länsimaisen filosofian isänä ja monien muidenkin tieteenalojen kehittäjänä. Hän luokitteli ja luetteloi tieteenaloja omiksi kokonaisuuksikseen. Hän tutki ja keräili valtiosääntöjä, eläimiä, kasveja, mineraaleja jne. systemaattisesti ja hänen katsotaan luoneen logiikan. Aristoteleen mukaan ihminen on tiedonhaluinen ja utelias eläin. Hän hylkäsi Platonin ideaopin, sillä hänen mielestään vain havaittavat oliot olivat olemassa. Yhteiskuntafilosofiansa hän perusti sille ajatukselle, että ihminen on luonnostaan yhteiskunnallinen olento, joka ei voi elää yksinäisyydessä vaan ainoastaan yhteiskunnan jäsenenä. Hän tutki, luetteloi ja vertaili myös erilaisia valtiomuotoja ja tähdensi oikeudenmukaisuutta valtion perustana. Aristoteles oli tiedemiesnero, joka loi monien tieteiden perusteet ja hänen vaikutuksena on siten vääjäämätön.

Lähteitä:
Harva, U: Suuria ajattelijoita (Otava,1995)
O’Donnel: Aatehistoria (WSOY, 2004)
                     


1 kommentti:

  1. On ihana lukea tekstiäsi, josta ilmenee, että olet filosofeihin aiemminkin perehtynyt. Kateeksi käy. Itse joudun sivistymättömyyteni ja tietämättömyyteni tunnustamaan. Ei vaan ole kiinnostanut :-( Mutta samalla täytyy todeta, että aika taitaa olla nyt otollinen ryhtyä perkaamaan miehen filosofiakirjastoa.

    Olisi myös aivan mahtavaa nähdä esimerkiksi Platonin dialogeja vaikkapa esitettynä jollain lailla vaikka teatterissa tms. - joko ihan oman aikansa viitekehyksessä tai sitten tuotuna tähän päivään. Mihin kaikkeen noidenkin antiikin miesten (valitettavasti suuri osa tunnetuista miehiä) ajatukset ovat ajan saatossa vaikuttaneet - tietoisesti tai tietämättä?

    Suuret ajatukset vaativat aikaa kehkeytyäkseen - tai sitten erityisesti kytkeytyneet yhteydet aivoissa... Kumpaa lienee antiikinkin filosofeilla ollut?

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.