Jumalasta
seuraava, eli Paavi. Mies kenen asemaa, sanavaltaa ja päätöksiä ei tule
kyseenalaistaa, koska jumalan maanpäällisenä edustajana, hän ei voi tehdä tai
nähdä väärin. Tällainen kuva tulee, kun katsoo taaksepäin tuota aikaa.
Ilmeisesti kirkon sisällä on ollut myös oma ”senaattinsa”, jonka tarkoitus on
ollut suunnitella valtion etua. Kuuluuko uskonto politiikkaan? Mielestäni
uskonnot tulisi totaalisesti irrottaa valtion toiminnasta, mutta tarkoittaisiko
tämä myös lain uudelleen järjestämistä? Pitäisikö kaikki kymmenestä käskystä
lainattu poistaa lakipykälistä vain siksi, että kirkollisista syistä ne on
aikanaan otettu käytäntöön? Onhan niissä ihmishenkeä kunnioittavia piirteitä,
kuten älä tapa. Varsinkin katolisella kirkolla on ollut kahdet kasvot ja
politiikka on korruptoinut uskoa pahemman kerran. Mutta onko uskonnollisesti
merkittävä henkilö kykenevä myös poliittisiin päätöksiin? Jos valtio ja kirkko
pettävät kansalaisen, kenen puoleen voi kääntyä hakemaan turvaa ja hyväksyntää?
Antiikin
aikana uskomukset ja uskonnot irrotettiin politiikasta, ryhdyttiin tutkimaan
maailmankaikkeutta, ihmismieltä ja fysiikkaa. Jumaliin ja taruolentoihin
uskottiin siitä huolimatta. Ehkä keskiajan suurimpia virheitä oli unohtaa tämä
seikka. Paavihan loppujen lopuksi ajoi ainoastaan kirkon ja seurakunnan etua,
eikä ollut niinkään sitoutunut yhteen valtioon, paitsi Roomaan, mutta pyrki
kuitenkin valloittamaan kansoja ympäri maailmaa, haalien Caesarin tavoin
alamaisia ja tukijoita.
A.Ilmola
Vielä, kun ottaa huomioon, että tämän mahtavan Paavin päätökset ja mielipiteet eivät ole omia... Valittu henkilöhän on yleensä erittäin iäkäs - avustajat auttavat liikkumisessa tarpeen mukaan, kuten puhumisessakin... ja puheitaan hän ei hyvin todennäköisesti ole itse laatinut, vaan suuri määrä avustajia, jotka ovat todellisia Paavin ääniä. Mutta keulakuva pitää olla ja perinteiden jatkua. Vatikaanin "tuholla" olisi todennäköisesti merkittävät seuraukset maailmassa...
VastaaPoistaOlenkin aina miettinyt, miksi presidentiksi ja Paaviksi valitaan henkilöt, joilla työura on jo loppusuoralla. Miksi Paavi on aina vanha äijänkäppänä? Toki katolinen kirkko on vanhoollinen, joten mielletäänkö vanhus usein viisaaksi. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että pelkkä ikä ei älyä lisää, kyllä täytyy olla aina sen verran nuorekas, että kykenee omaksumaan ja oppimaan uutta, sekä kehittymään ja kehittämään ympäristöään. Vanhoille ihmisille tämä on usein suurikin kynnys. Ehkä tässä on syy siihen, ettei Katolinen kirkko ole kehittynyt ajan ja hengen mukaan.
VastaaPoistaUskonto ja politiikka, valtio, pitäisi erottaa toisistaan. Eihän valtiollisen päätöksenteon pitäisi millään muotoa perustua vain jonkun tietyn uskontokunnan uskomuksiin. Mitä tasa-arvoa se sellainen on?
VastaaPoista"miksi presidentiksi ja Paaviksi valitaan henkilöt, joilla työura on jo loppusuoralla. Miksi Paavi on aina vanha äijänkäppänä?"
Koska uskotaan, että nuorilla ei ole kokemusta johtaa. Mistä ne muka mitään tietäisivät. Kyllähän tuollaisen vanhemman on pakko olla viisaampi, onhan sillä jo sitä elämänkokemusta!
Näinpä Henna, uskomukset häiritsevät tätäkin seikkaa, uskotaan vanhemman olevan viisaampi. Näin ei aina kuitenkaan ole.
VastaaPoista