Idiootin aatteita
Ensiaskeleet aatteiden pohdinnan tiellä ovat saaneet paljon
ajatuksia aikaan.
Mikä oikein on aate?
Sivistyssanakirjasta löytyy : Aate on
yksilön todellisuuskäsitystä hallitseva tai yhteisölle ominainen
yleisluonteinen käsitys tai pyrkimys, se on välittömistä tarpeista riippumaton,
mahdollisesti olemalla niille myös vastakkainen. Toisessa yleiskielen
merkityksessä aate on yleisesti ajatus, mieleenjohtuma, jonka tarkotus on esim.
kehittää ongelmaan ratkaisu.
Mitä tämä tarkoittaa? Onko aate siis jonkun
keksimä ylevä ajatus? Ihmisen pyrkimyshän on aina parantaa omaa olotilaansa,
niinpä hän esittää ajatuksiaan ja saa niille kannatusta samoin ajattelevilta.
Samanmielisiä kerääntyy yhteen ja syntyy aate.
Aatetta kannatetaan, jos siinä on vähänkään omaan
ajatusmaailmaan sopivia ajatuksia tai sitä on pakko kannattaa vaikka yksikään
ajatus ei sopisi omaan katsantokantaan. Pelko tai ympäristön paine synnyttää
myös aatteenkannattajia. Mitä se sitten tekee aatteelle? Jossain vaiheessa
näistä epäilijöistä löytyy joku tarpeeksi vahva, joka tuo julki epäilynsä ja
saa ajatuksilleen kannattajia ja näin mennään kohti uutta aatetta. Loputonta…
Ihminen tarvitsee aatteita, ihmisen psyyke tarvitsee jotakin mihin uskoa ja luottaa, mille sälyttää vastuuta. Koska olemme laumaeläimiä, tarvitsemme hengengeimolaisia, joitakin joihin samaistua. Toisille se on Johanna Tukiainen, joillekin äiti Amma tai Dalai lama. Hitlerhän osasi käyttää tätä tarvetta hyväkseen ajaessaan omaa psykoottista suunnitelmaansa eteenpäin. Hän näki kansan keskuudessa kytevän vihan, mikä tuli kohdistaa oikein (todellisuudessa väärin). Platon ja Sokrates saivat myös paljon kannatusta tällä metodilla, että oli paljon joutilasta ylhäisöä, joka kaipasi elämältä jotain enemmän, joten he saivat filosofeilta alkusysäyksen rythyä katselemaan ympärilleen vähän tarkemmin. Omenat putoavat syystä maahan.
VastaaPoista