Paavi, keskiajan diktaattori

Jumalasta seuraava, eli Paavi. Mies kenen asemaa, sanavaltaa ja päätöksiä ei tule kyseenalaistaa, koska jumalan maanpäällisenä edustajana, hän ei voi tehdä tai nähdä väärin. Tällainen kuva tulee, kun katsoo taaksepäin tuota aikaa. Ilmeisesti kirkon sisällä on ollut myös oma ”senaattinsa”, jonka tarkoitus on ollut suunnitella valtion etua. Kuuluuko uskonto politiikkaan? Mielestäni uskonnot tulisi totaalisesti irrottaa valtion toiminnasta, mutta tarkoittaisiko tämä myös lain uudelleen järjestämistä? Pitäisikö kaikki kymmenestä käskystä lainattu poistaa lakipykälistä vain siksi, että kirkollisista syistä ne on aikanaan otettu käytäntöön? Onhan niissä ihmishenkeä kunnioittavia piirteitä, kuten älä tapa. Varsinkin katolisella kirkolla on ollut kahdet kasvot ja politiikka on korruptoinut uskoa pahemman kerran. Mutta onko uskonnollisesti merkittävä henkilö kykenevä myös poliittisiin päätöksiin? Jos valtio ja kirkko pettävät kansalaisen, kenen puoleen voi kääntyä hakemaan turvaa ja hyväksyntää?

Antiikin aikana uskomukset ja uskonnot irrotettiin politiikasta, ryhdyttiin tutkimaan maailmankaikkeutta, ihmismieltä ja fysiikkaa. Jumaliin ja taruolentoihin uskottiin siitä huolimatta. Ehkä keskiajan suurimpia virheitä oli unohtaa tämä seikka. Paavihan loppujen lopuksi ajoi ainoastaan kirkon ja seurakunnan etua, eikä ollut niinkään sitoutunut yhteen valtioon, paitsi Roomaan, mutta pyrki kuitenkin valloittamaan kansoja ympäri maailmaa, haalien Caesarin tavoin alamaisia ja tukijoita.

 

A.Ilmola